Seurantatutkimus aloitettiin 26.6.2020 ja viimeinen yhteinen tapaaminen oli 29.11.2020.
Tutkimukseen valittiin hoitomenetelmiksi homeopatia, kasvilääkintä, ravintoneuvonta, erilaiset hierontamenetelmät, refleksologia, muu tarpeellinen neuvonta ja ohjaus. Nämä hoitomenetelmät ovat turvallisia eivätkä aiheuta sivuvaikutuksia.
Osa koirista sai vain homeopaattisia aineita ja refleksologista hoitoa. Suurin osa koirista sai monia edellä mainittuja hoitoja ongelmansa hoidossa. Omistajien neuvonta koirien käyttäytymisen ohjauksessa oli myös tärkeä osa hoito-ohjelmaa.
Luontaishoidossa otetaan huomioon koiran koko historia syntymästä, jopa hedelmöittymisestä hoitohetkeen asti, niin terveyden kuin ympäristötekijöidenkin osalta. Osa ongelmista voi johtua geeniperimästä ja osa puolestaan ympäristön aiheuttamista tekijöistä, kuten ympäristömyrkyt, sopimaton ruoka, ruoan lisäaineet, laumahierarkia, pentuajan tapahtumat, rauhaton tai rodulle sopimaton asuinympäristö, peruskoulutuksen tai lajityypillisen tekemisen puuttuminen. Myös lääkeaineet voivat elimistöön joutuessaan aiheuttaa monenlaisia ongelmia.
(Kts. STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto: Eläinlääkkeiden haittavaikutukset 2018, Jenni Westerback, Jonna Kumpulainen, Martti Nevalainen / Kirjoitettu 20.3.2019 / Julkaistu 5.4.2019 https://www.julkari.fi/handle/10024/137946)
Tutkimukseen haettiin koiria ilmoituksilla Facebook-sivustoilla eri koiraryhmissä huhti-toukokuussa 2020. Ilmoittautuneita oli kaikkiaan 16, josta valittiin tutkimukseen 11 koiraa. Tutkimuksen aikana yksi tutkimukseen valituista lopetti kesken.
Tutkimukseen osallistuneiden koirien rodut: berninpaimenkoira, brasilianterrieri, collie, dalmatiankoira, keskikokoinen villakoira, kultainennoutaja, monirotuinen koira, walesinspringerspanieli. Koirista nuorin oli 1 v 6 kk ja vanhin 8 v 6 kk.
Samalla koiralla saattoi olla useita eri oireita.
– Reaktiivinen käytös (reagoi voimakkaasti TOISIIN koiriin, ihmisiin tai muihin kohteisiin murisemalla, haukkumalla, vinkumalla, hihnassa tempomalla)
– Hermostunut ja jännittynyt käytös (mm. panttaa pissaa)
– Alusta-arkuus (paljaat lattiat, portaikot)
– Pelkotilat ja paniikki (mm. siltojen ylitys, pyöräilijät, äänet, vieraat ihmiset ja koirat)
– Eroahdistus
– Keskittymisvaikeudet
– Voimakas vahtimisvietti
– Äkilliset mielialan vaihtelut, aggressiivinen käytös
– Yli-innokas kohtaaja, ylivilkkaus, ylireagointi, kontrollin puute, keskittymisvaikeus
– Paukkuarkuus (ukkonen, laukaus).
– Pitkittynyt kiputila (esim. huonot lonkat, toistuva mahakipu, leikkauksen jälkihoito)
– Närästys
– Korvatulehdus (hiiva)
– Ihon kutina
– Kiimahäiriö (kiimaa ei tule, valeraskaudet, yliseksuaalinen käytös)
– Ulosteiden syönti
– Virtsan pidättäminen.
Myös näiden yllä mainittujen ongelmien poistumisen tai lievittymisen havaittiin tasapainottavan tai jopa poistavan käytöshäiriöitä ja pelkotiloja.
Tutkimukseen liittyvä hoitokäytäntö sisälsi koiran ja omistajan käyntejä ryhmän yhteisissä hoitotapaamisissa ja yksilöhoitoja eläinhomeopatiaopiskelijan luona.
Jokaiselle koiralle tehtiin hoitosuunnitelma yhteistyössä omistajan kanssa. Hoitokertoja yhdelle koiralle oli 3 – 5.
Tutkimuksessa käytettiin erilaisia hierontamenetelmiä koiran tarpeen mukaan. Erilaisia kehon kohdistuvia käsittelyjä olivat refleksologia, lihashieronta, lymfahieronta, nivelten- mobilisointi ja kraniosakraalihoito. Sisäisesti ja ulkoisesti käytettiin homeopaattisia aineita ja kasvilääkintää. Lisäksi koirien omistajille annettiin koiralle tyypillisen ravinnon ohjeista ja Koiran ruokintaoppaan. Tarpeen mukaan muuta neuvonta ja ohjaus.
Taulukossa kuvattu kuinka monelle koiralle kutakin hoitomenetelmää on käytetty.
Tutkimusta aloitettaessa ja tutkimuksen aikana koirien käyttäytymisen haitta-astetta ja hoidon tuloksellisuutta arvioitiin asteikolla 1- 10. Haitta-asteen arvioinnin suoritettiin jokaisella käyntikerralla. Arvioinnin perustana oli, kuinka paljon koiran käyttäytyminen ja pelkotilat haittaavat normaalissa arjessa toimimissa. Tutkimusryhmän arvio haitta-asteesta oli tutkimuksen alussa 81% ja lopussa 31%.
Koirien hoitaminen luontaishoidoilla perustuu pääasiassa omistajalta saatavaan informaatioon, eläinlääketieteen tutkimuksiin, hoitavan henkilön havainnointiin, kuviin, videoihin ja näiden dokumentointiin. Fyysisen kehon käsittelyllä ja refleksologialla saadaan hoidettavasta eläimestä yksityiskohtaista, jopa elinkohtaista informaatiota ulkoisen tarkkailun tueksi.
Useat tutkimukseen osallistuneet koirat itse ohjasivat hoidon tekijää käsittelemään tiettyjä alueita, mikä antoi mielenkiintoista tietoa koirien terveydentilasta ja ongelmasta. Refleksologialla ja muilla kehoon kohdistuvilla hoidoilla saadaan paljon tietoa eläimestä.
Yhtä koiraa lukuun ottamatta kaikki tutkimukseen osallistuneet koirat hyötyivät annetuista hoidoista. Tutkimuksen alussa kartoitetut käytösongelmat helpottivat ja arkielämä niiden kanssa sujui paremmin. Osalla tulokset olivat hyvin rohkaisevia, ja aiemmin suurta vaikeutta aiheuttaneet käyttäytymiseen liittyvät haasteet saatiin hallintaan. Lähes kaikki koirat tottuivat käsittelyihin ja rentoutuivat niiden aikana, mikä yllätti monet koirien omistajista. Suoritetun seurantatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koirien ja muidenkin eläinten käyttäytymisongelmien hoitamisessa.
Tutkimusryhmän puolesta
Marjut Nieminen
Eläinten Luontaislääkintäkoulu Weter