Eläinhomeopatiasta

Homeopatia on lääkintämenetelmä, jota voidaan käyttää ihmisten ja eläinten hoidossa. Saksalainen lääkäri Samuel Hahnemann ( 1755-1843 ) oli ensimmäinen, joka loi jo Hippokrateen ajalta tunnetun samanlaisuuden lain pohjalta järjestelmällisen, kokemus-peräisen ja käytännöllisen parannusmenetelmän. Tässä parannusmenetelmässä käytetään suun kautta nautittavia aineita, jotka on valmistettu kasvi-, eläin- tai kivikunnasta. Aineet on laimennettu niin pieniin pitoisuuksiin että niitä käytettäessä ei ole myrkytysvaaraa.

Homeopatia on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Se on erityisen suosittu Intiassa. Sitä harjoitetaan laajasti myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Kreikassa, Meksikossa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Etelä-Afrikassa.

Suomessa homeopatiaa on voitu käyttää ihmisten ja eläinten hoidossa ilman rajoituksia 1.3.2001 lähtien. Muistettava on kuitenkin että jos esim. hevonen saa homeopaattista hoitoa, käytetyt hoitoaineet pitää merkitä hevosen asiapapereihin, hevospassiin. Hevonen ei saa osallistua kilpailuihin 4 päivän sisällä saadusta hoidosta. Missään testissä ei kuitenkaan voida määritellä homeopaattista ainetta eikä aineen määrää, koska homeopaattisissa valmisteissa on aineen energeettinen ominaisuus vaikuttavana asiana eikä aineellinen aine. Hyötyeläinten esim. lehmien hoitoaineet merkitään hoitokortteihin.

Homeopatian perusajatus ja toimintatapa

• Samankaltaisuuden laki (homeo ~ samankaltainen, pathos ~ tauti), joka tarkoittaa sitä että jokin aine joka aiheuttaa terveessä ihmisessä määrätynlaisia oireita, se samainen aine laimennettuna homeopaattisen lääkeainekirjan mukaan, parantaa kyseisin oirein sairastavan.
• Elimistön energinen olemus on homeopaattisen aineen ja laimennosasteen valinnan kannalta olennainen asia. Energeettisesti voimakkain alue on jokaisen eläväisen mielessä ja sen vaikutukset elinvoimaan, sairastavuuteen ja vaikeuksien sietokykyyn on aina yksilökohtainen. Mitä laimeampi homeopaattinen aine, sitä voimakkaampi se on ja sitä syvemmälle se vaikuttaa mieleen ja tunne-elämään, yksilön tasapainoon.
• Potensoitu lääkeaine tarkoittaa että homeopaattiset aineet on laimennettu niin pieniin pitoisuuksiin, että niissä ei ole myrkyttymisvaaraa. Periaatteessa laimennoksista jotka ovat D tai C 30, ei löydy enää molekyyliäkään vaikuttavaa ainetta, ainoastaan ko. aineen energia. Kuitenkin suositellaan että jos lääkittävän yksilön tiedetään olevan herkkä jollekin aineelliselle aineelle esim. siitepölylle, hyönteisten pistoille tms. tai jos yksilö on ylipäätänsäkin herkästi reagoiva, on homeopaattisen aineen syytä olla mahdollisimman aineeton eli ei alle D tai C 12 laimennosasteen.
• Homeopaattiset lääkekokeet tehdään aina ihmisillä, ei eläimillä. Niistä saadut tiedot kirjataan ja kerätään homeopaattiseen lääkeainekirjaan, jota sanotaan Materia Medicaksi. Tätä tietoa käytetään soveltaen hyväksi eläinten homeopaattisessa hoidossa.
• Yhden lääkkeen periaate käytännössä tarkoittaa sitä että käytetään vain yhtä homeopaattista ainetta kerrallaan. Tämä on ns. klassista homeopatiaa. Homeopaattisia aineita voi käyttää määrätyssä järjestyksessä sitten useampiakin, jos on tarvetta. Kliinisessä homeopatiassa käytetään joskus myös aineyhdistelmiä, varsinkin silloin jos on kyse ensiapuluonteisesta monivammahoidettavasta.
• Annosten minimointi on yksi asia mikä tekee homeopatian halvaksi hoitomenetelmäksi. Homeopaattisia aineita ei käytetä purkkikaupalla, vaan 2 –5 annosta on yleisesti käytetty lääkitsemistapa. Nämä muutamat annokset saavat aikaan toivotun reaktion hoidettavassa , jos se ylipäätään ko. aineella on mahdollista saada.
• ”Heringin paranemislaki” – nimi on homeopatiassa otettu käyttöön osoittamaan miten sairastuminen tapahtuu ja miten oikea paranemisprosessi etenee. Sairauden aiheuttaja ja sairastumistapa on erilainen akuutissa ja kroonistuneessa sairaudessa. Paranemisprosessi alkaa tärkeistä elimistä vähemmän tärkeisiin, päästä jalkoihin ja kehon sisältä ulospäin. Toisin sanoen oikein tapahtuvassa paranemisprosessissa mielenvireys ja oma-aloitteellisuus ensimmäisinä elpyvät ja luusto, lihakset ja iho viimeisimpänä.

Miksi käyttää homeopatiaa?

Homeopaattisilla aineilla ei ole myrkyllisiä sivuvaikutuksia kuten lääkeaineilla. Niiden käyttäminen ei tukahduteta oireita vaan hoitaa taudin tai vaivan syytä. Hoitoaineen valinta ei välttämättä riipu diagnoosista vaan yksilön oireista. Toki eläinlääkärin tekemä diagnoosikin on hyvä apu hoidon suuntaamisessa myös homeopatian menetelmällä.

Yksilöllisyys on kuitenkin aina hoidon perusajatus. Vaikka hoidetaan jonkin vaivan vuoksi eläintä, aina otetaan huomioon kokonaisuus ja pyritään saamaan selville miksi juuri tämä eläin on sairastunut. Niinpä eläimen omistajaa joudutaankin haastattelemaan ja esittämään kysymyksiä jotka saattavat aluksi hämmästyttää. Eläimen luonne, elintavat ja elinympäristö ovat tarkastelun kohteena.

Homeopatiassa ei tehdä eläinkokeita. Lääkeainekokeet tehdään ihmisillä ja ne eivät aiheuta elimistön myrkyttymistä. Koska homeopaattiset aineet ovat myrkyttömiä, ne eivät aiheuta myöskään ympäristön saastumista. Tämä seikka on tärkeä, koska maapallon saastuminen on meidän jokaisen vastuulla. Hyötyeläinten homeopaattinen hoito ei aiheuta teurasvaroaikoja, kuten lääkitsemiseen yleensä aina liittyy. Jos lehmiä hoidetaan homeopatialla, emme myöskään me, saa ylimääräisiä lääkeaineita ruokamme mukana esim. lihassa ja maidossa.

Homeopatia on halpa hoitotapa. Homeopaattisia aineita ei käytetä purkeittain eikä monien viikkojen kuureina vaan 3-5 annoksen sarjoina. Tabletteja tai rakeita annetaan kerallaan 2-10, riippuen eläimen koosta. Homeopaattisten aineiden käyttöön pitäisikin jokaisen eläimen omistajan perehtyä niin että voisi hoitaa ainakin ensiapuluontoiset asiat itse heti. Mahdollisimman nopeasti saatu ensiapu estää vaurion tai sairauden etenemisen tehokkaasti ja eläimen pahemman sairastumisen. Vasta sitten kun jos hoito ei jostain syystä tuota tulosta, tai on kyse pitkittyneen vaivan hoidosta, pitäisi olla mahdollisuus kääntyä asiantuntijan eläinhomeopaatin / eläinlääkärin puoleen. Homeopaattisen ensiavun antaminen ei ole este eikä ristiriidassa eläinlääkintätyön kanssa vaan päinvastoin.

Homeopatiaa voidaan käyttää myös sairauksien ennaltaehkäisyssä. Jos on tiedossa esim. jonkin taudin tartuntavaaran lisääntyminen, epidemia, voidaan määrätyillä homeopaattisilla valmisteilla herättää elimistön puolustusjärjestelmä hälytystilaan ja taudin torjuntaan. Myös lehmien utaretulehdusten ennaltaehkäisemisessä ja tietysti utaretulehdusten voidaan käyttää homeopatiaa.

Homeopaattisen aineen määrittämisessä eläimelle käytetään apuna eläimen omistajan haastattelua ja eläimen tarkastelua. Koko kehon refleksologinen järjestelmä antaa tarkkaa tietoa eläimen vaivojen syistä.